Meänkieli ↔ ruotti sanakirja


Hae (vähintänsä kaks puustavia)

Sanakirjasta

Sanakirjan työporukassa oon olheet teol. kand. Anders Alapää, opettajat/kylttyyrityöntekijät Linnea Nylund, Märta Nylund ja Birgitta Rantatalo sekä prof. emer. Erling Wande (puh.joht.). Kaikitten meänkielitausta oon peräsin Keski-Toornionlaaksosta, ensiksiki Korpilompolosta ja sen lähheisyyestä, mutta kaikin oon ammattitöitten ja muitten tehtävitten kautta saahneet kokemuksia kaikilta Ruottin meänkieli-perukoilta, osittain Suomen puolen Toornionlaaksostaki. Monet perukan jäsenistä oon opettanheet ja tutkinheet meänkieltä. Opetuskokemusta oon olemassa opintokerhoista, peruskoulusta ja jymnaasiesta aina yniversiteethiin asti. Osa toimutstyöntekijöistä oon myötä Luulajan hiippakunnan ja Ruottin raamatunseuran prujektissa koko raamatun kääntämisestä meänkielele.

Prujekti sai alussa suuren rahatuen Ruottin kylttyyrirahastosta, mutta suuriman osan prujektityöstä oon maksanut Ruottin kieli- ja kylttyyri-institityytti (ISOF) Uppsalassa. Uumajan entinen kylttyyri-insityytti, DAUM, oon maksanut osan materiaalin kokoamistyöstä. Osa työstä oon ollu palkatonta.

Työn teknisestä puolesta vastaavat Tromsan yniversiteetin kieliteknoloogisen spesiaali-instityytin, Giellateknon, jäsenet, prufessori Trond Trosterud, instityytin johtaja, ja seniooriinsjenjööri Ciprian Gerstenberger, joitten työ oon ollu korvaamatonta. Instityytin datalooginen spesialistikompetensi oon juuri sanakirjoitten ja opintomateriaalin alala. Giellatekno oon aiemin julkaissu useampia sanakirjoja saamen kielen eri varieteetile ja näitten lisäksi vielä meänkielen kielisukulaisele, kväänin, kielele.

Fler dokument:

Meänkieli

Meänkieli är ett av Sveriges fem nationella minoritetsspråk. Tidigare talades språket i ett område från ön Seskarö i Bottenviken till trakterna av Kilpisjärvi, Torneträsk och Gällivare. Idag finns det också många meänkielitalare omkring Luleå, i Mälardalen och i andra delar av Sverige.

Fler dokument: